Tietoa minusta
Kuka?
Ari Kärkkäinen. Yrittäjä, sairaanhoitaja. Keski-ikäinen innokas ruoanlaittaja jo vuosien takaa. Päätyö kouluttamista, valmentamista ja coachausta. Muu aika ruoan parissa mm. katsomalla ruokaohjelmia, lukemalla ruokablogeja sekä tekemällä ruokaa. Toki yritän liikkua ja pelata golfia.
Tervetuloa vegaaniruoan herkulliseen maailmaan. Teen ruokaa, syön ruokaa ja kerron siitä sinulle! Ennen kaikkea kerron sinulle rakkaasta harrastuksestani ja intohimostani! Kommentoi, ihmettele, väitä vastaan, kokeile, maista ja ihastu. Kasvipohjainen ruoka voi todellakin olla hyvää, ravitsevaa ja myös helppoa tehdä!
Miksi minä teen ruokaa?
Ruokaa olen tehnyt hyvin pienestä pojasta lähtien. Onneksi vanhempani eivät kieltäneet, sillä samalla he olisivat tulleet kieltäneeksi minulta yli 30 vuotta kestäneen rakkaan harrastuksen syntymisen.
Elämän varrella on ollut aikoja, jolloin ruoan valmistus ei ole ollut ihan ykkösjuttu, mutta aina se on rinnalla kulkenut. Ruoan valmistaminen on minulle harrastus, elämäntapa ja terapiaa. Ruokaa tehdessäni pystyn unohtamaan arjen asioita varsin tehokkaasti. Ainoa harraste, joka tähän samaan pystyy, on avovesiuinti.
Teen ruokaa myös siksi, jotta saan tarjota sitä läheisille ihmiselleni. Toistaiseksi ovat pitäneet ruoistani, tulevaisuudestahan en tiedä mitään.
Minulta on usein kysytty, mistä ruoka-aineesta oli kaikkein vaikeinta luopua. Rehellinen vastaus tähän on: Ei yhtään mistään. En koe, että olen joutunut luopumaan mistään, päin vastoin olen saanut tilalle todella paljon uusia makuja ja elämyksiä.
Miksi minä teen vegaaniruokaa?
Ennen vegaaniruokaan siirtymistä söin vuosia hyvin vähälihaista ruokaa. Suosin kalaa ja ns. meijerituotteita (juustoa lähinnä) ja söin myös lihaa satunnaisesti, lähinnä työpaikkani lounasravintolassa. Kotona emme ole syöneet lihaa moniin vuosiin.
Vuoden 2018 lopulla heräsin vegaaniajatukseen ja vuoden 2019 alussa päätin tehdä ihmiskokeen; kuinka mies pärjää työpäivän ilman ruokailua työpaikan lounasravintolassa. Kokeen piti kestää kuukauden, mutta vieläkään se ei ole loppunut. Kokeeseen liittyi olennaisena osana se, että teen jokaiselle päivälle itselleni ja vaimolleni lounasruoat mukaan töihin. Tässä kohtaa vegaaniruoka oli luonteva valinta, koska molemmat tätä elämäntyyliä kannatimme.
Tämän kokeilun myötä innostuin ruoan valmistamisesta aivan uudella tavalla. Vegaaninen, eli kasvipohjainen ruoka oli minulle täysin tuntematonta ja kaikki piti opetella. Olen viettänyt lukuisia tunteja opetellen kasvipohjaisen ruoan saloja ja voin sanoa, että tämä kokeilu vei miehen mukanaan, onneksi hyvällä tavalla.
Vegaaninen ruoka on aina laktoositonta ja siitä saa kohtalaisen helposti myös gluteenitonta.
Ajattelen, että syömällä vegaaniruokaa olen omalta osaltani parantamassa eläinten ja varsinkin tuotantoeläinten hyvinvointia ja samalla myös maapallon tilaa. Pääasia on kuitenkin se, että olen itse tähän valintaani enemmän, kuin tyytyväinen.
Minulta on usein kysytty, mistä ruoka-aineesta oli kaikkein vaikeinta luopua. Rehellinen vastaus tähän on: Ei yhtään mistään. En koe, että olen joutunut luopumaan mistään, päin vastoin olen saanut tilalle todella paljon uusia makuja ja elämyksiä.
Jokainen saa syödä, mitä haluaa. Haluan tällä sivustolla, blogilla sekä videoilla kuitenkin tuoda esille vaihtoehdon, jota kannattaa kokeilla. Tulette varmasti yllättymään!
Vegaani?
Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaani ei myöskään käytä mitään eläinperäisiä tuotteita, kuten villaa ja nahkaa.
En voi sanoa olevani 100% vegaani. Omistan mm. nahkakenkiä ja vöitä. Pyrin kuitenkin suosimaan tuotteita, joita ei ole testattu eläimillä, esimerkiksi pesuaineet. Ruoka, jota laitan suustani sisään, on kuitenkin 100% vegaanista.
En halua tehdä vastakkainasettelua vegaanit vs. muut, koska siitä ei ole mitään hyötyä kenelläkään. Sen sijaan haluan tuoda esille kasvipohjaisen ruoan positiiviisia ympäristövaikutuksia ja myös vaikutuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin.
Ruokafilosofiani?
Ruoka ei ole pelkästään vatsantäyte tai energianlähde. Ruoka on parhaimmillaan nautintoa, yhdessä oloa, ajatusten nollaamista, toisten huomioimista, taidetta, parisuhdeterapiaa ja erittäin mukava harrastus.
Ruokaa ei syödä pelkästään suulla, vaan myös silmillä ja nenällä. Arkinenkin lounasruoka voi ja saa olla kauniisti esille laitettua ja myös maukasta.
Suosin itse voimakkaita makuja ja erilaisia makuyhdistelmiä. Vegaanisessa ruoassa, kuten ei ruoassa muutenkaan, kannata arastella eri makujen yhdistämista ja ruoan maustamista. Mikään ruoka ei maistu miltään, jos sitä ei mausta. Kuinka moni pitää kanan mausta? Ei kukaan, mutta kuinka moni pitää curryn mausta, aivan!
En halua tehdä vastakkainasettelua vegaanit vs. muut, koska siitä ei ole mitään hyötyä kenelläkään. Sen sijaan haluan tuoda esille kasvipohjaisen ruoan positiiviisia ympäristövaikutuksia ja myös vaikutuksia tuotantoeläinten hyvinvointiin.
Jokainen saa syödä, mitä haluaa. Haluan tällä sivustolla, blogilla sekä videoilla kuitenkin tuoda esille vaihtoehdon, jota kannattaa kokeilla. Tulette varmasti yllättymään!
Itse olen yllättänyt itseni monta kertaa vegaaniruoalla.